Kävelin hitaasti katua pitkin kohti keskustaa. Päivä oli ollut helteinen, mutta onneksi iltaa kohden viileni. Vastaani käveli muutamia pariskuntia ja ajattelin, että olisipa minullakin joku, kenen kanssa viettää aikaa.
Aloin lähestymään keskustaa ja kuulin kiljahtelua. Lähdin harppomaan nopein askelin kohti keskustaa, koska halusin tietää mitä siellä oikein tapahtuu.
Kiljahdukset ja epämääräiset huudot kuuluivat jo lähempää ja nopeutin askeliani. Pian näin suuren ihmisjoukon ympäröivän jonkun hahmon. Juoksin lähemmäksi ja huomasin, että ihmisjoukon keskellä oli räikeän oranssit sukkahousut päässä hyppivä mies. Mies lauloi ja ilakoi ja hän oli selvästi humalassa. Ihmiset huutelivat, kiljuivat ja nauroivat.
Menin vielä lähemmäksi ja mieshahmo alkoi näyttää joltakulta hyvin tutulta henkilöltä.
”Sehän näyttää ihan Matti Vanhaselta.” sanoin naureskellen yhdelle ohikulkijalle.
”Ei, se ei ole hän. Se on joku umpihullu.” ohikulkija sanoi ja jatkoi matkaa.
Naurahdin miehelle ja käännyin lähteäkseni pois, mutta huuto pysäytti minut.
”Pena, sinäkö se siinä!” mies huusi ja riisui sukkahousut päästään pois.
”Mitä hittoa, isä?!” huudahdin järkyttyneenä.
”No minäpä se minä, kukas muukaan?” isä sanoi iloisesti ja hyppien tasajalkaa ohitseni.
Kun isän hahmo oli kadonnut, lähdin kulkemaan kotiin päin kun mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Anni ja Meri